Insud no mantad Kobosuanan!

Kanou minsud mantad kobosuanan. Daapoh. Lotio po tokou boos diti.

Kuminam vookon monunuat Kadazan do poposuat 'kobosuanan' do 'kobosuonan'. Tombo ii kotunud? Dati do duuduvo do kotunud. Songian moboos tokou do kobosuanan, alatian do tuhun Kadazan ii kikabaahan moboos om mamalati Boos Kadazan. Nung moboos do 'kobosuonan', ka, ouhan dati do mamalati do mantad boos 'bosuon' ii nga osusuvazan dati ii tuhun hahaid. Boos impoon toi gamut do boos (root word, ka bo) nopo nga 'BOSUON'. Dadi, kobosuonan. Nga tagal do tumanud kozo do lahan monuat miaga diti. Id boos Onggilis, boos 'bosuon' nopo nga 'stupid'. Songian momoguno lahan monuat kavavagu, 'kobosuonan' nopo nga 'stupidity'. Ngam! Nga okonko saviavi boos aanu poposuat do ingkaa. Boos 'koiho' osuat nogi do 'koihaan', 'kopoihaan'. Obuihit nung posuaton toi booson do 'koihoan', 'kopoihoan'. Kasadu o diha songian moboos.

Na, kanou intangai nokuo tu minsud mantad kobosuanan. Ingkuo tokou do koinsodu mantad kobosuanan?

Nung maan pungaanai songuhun do 'bosuon', kikomozon ii do aiso toihahaan do tuhun dii. Au isido kaanu momusoou nunu ii kotunud toi mamalati nunu komozon do boos dovokon toi kaantakan id pohihiput disido. Osonod pomumusoou dau. Kivaa do tuhun do miaga diti. Nga kivaa nogi tuhun ii au minsingiho do mongipop di kobosuanan dau. Aanangan naku isido do miaga dii?

Nung au tuhun minsud mantad kobosuanan:
a) Au zioho kobuu, au kotopong dovokon.; osusa zioho do mogium kopooposizon;
b) Ouhan zioho do maan satahai toi duungon om gunoon dovokon;
c) Humansan zioho dovokon, au kaanu mingkakat id takod sondii.

Nga kosusaan nopo do tuhun ii otootopot do nohodi do bosuon nga au ih zioho koiho do bosuon zioho. Ingkaa no tumanud do koponoizukan di Dunning-Kruger. Miaga kozo di piipio kinaantakan do kivaa tondu noduung do kusai om minanaak usin togumu sabap noopo do nokotoimo bihin maza do 'social media' do guminavo kusai dii do tondu dii om maan dau sovooh. Kivaa vagu gambal do avantang (ogingo) do pinobuzu nga okonko isido ii. Tuhun toitom ih ma isido. Tuukoi!

Aiso sabap nokuo tuhun ii ohidas tutok do au koidu mantad kobosuanan. Ii no tuhun ii otootopot do bosuon do au koidu mantad ningkokoton miaga dii. Kivaa boos do tuhun tabaa do kisikul takavas gisom ki-'degree' au kaanu mogovit tuhun dii do opulokis do momusoou nung okonko opulokis isido do momusoou. Tanda noopo ih do nokosikul om koiho mambasa om monuat, ka. Om tomoimo nopo do kivaa tuhun bosuon, ka vagu.

Mositi nopo bogia do mugad sikul do baino. Tanak baino mositi nopo do kosikul gisom id universiti, gisom taang dokutul toi doctorate, nung koimat no kaampai no kouha kousinan. Nung au nga au kogusa dovokon.

Nga okonko komozon diti do tuhun ii au nakasavang do sikul om au kotutun do suat mositi do au kaanu masi gisom do avasi o ningkokoton dau id pogiigizon. Dati do vookon dioho hobi pinolokis do momusoou. Om apaagat om opoih vagu. Dati do hobi kobuu-on disido.

Otopot iti sabap do doiti tokou do baino. Om au ih ma nokosikul o komohoingan tokou! Koni? Nakaanu zioho do pinopotuidong do ningkokoton do sinakagon dioho. Om mantad dii do nokotuidong tinau Kadazan om nokobuzu do timpu gisom no do BAINO.

Id pomupusan, kivaa ditia iso susuzan di otopot.
Kivaa songuhun tambahut minonusuzan kokomoi tambahut dau. Upisol isido id baagizan / taang koiso' (Division 1 Officer) om agaagazo o gaji disido. Kivaa songuhun momumutanom ii poingizon id toning disido ii okito disido do tikid tadau do mugad moi pananom id kabun dau. Koihaai no do upisol dii do 'silent millionaire' tuhun dii mantad noopo do papadagang dii tanom dau do hazo. Nohibabaan isido! Na, iso kaantakan di otopot.

DADI, nokosikul toi au, kanou no minsud mantad KOBOSUANAN.