Little Puppy Prepares Its Bed

Kikohigaganan do Mimpuupula

Kivaa dati' nakabasa do iso' kinaantakan totopot id Pogun Sina kokomoi songuhun ii nakapamatai. Tuutulus disido do minogidu om minizon doid iso kinoizonon ii osodu mantad tinindoozon haid disido. Mooi do au' isido oihaan, pinoohon disido o ngaan dau, minimpuupula do nobobou - au' koboos, kaaka bo - om mokiukut nogi isido.

Vahiu no vagu isido do izonon ii kuang hobi do 700 kilomito sinodu. Nakaanu isido do kalaja do monoodo do nunu noopo (hamin, talunalun) om nakasavo isido do savo koduvo. Sohinaid diti tuminihombus isido do mimboobobou. Koikot no timpu do pulis do mongiho do tuhun ii songingizon id kinoizonon dii. Sabap do aiso suat kointutunan disido do nimaan isido gokomo om mantad do DNA nointutunan do isido no ii minamatai dii. Nimaan isido ovito doid kuut nga' au' nodii isido koboos om suaton dii disido nunu ii pobooson dau.

Sabap no do au' insan isido poboos do sohinaid 12 toun do natagak ohou disido. Otootopot do nadadi isido do songuhun ii nobobou. Nokokodou o tonsi tontologukan disido.

Kivaa nogi noihaan ku songuhun tuhun Sabah - okonko tuhun KDM - ii minongimang songuhun tondu. Songuhun kusai tagazo tuhun dii. Nagakom isido do polis. Minimpuupula isido do muhau gisom no do novit do maan bisalao. Nimaan isido pootodo' om pinosuang id hamin di tuhun di noumbak tutok. Mantad di noihaan ku di somok-somok opod (10) toun nakatahib, kakaal po tuhun dii id hamin pongusapan tuhun nakahasa tutok id Bukit Padang, id Kota Kinabalu.

Sabap no do minimpuupula tuhun dii do 'muhau' do nokotopot do muhau isido.

Na', nunu dii abalajalan tokou mantad do duvo susuzan totopot diti?

Somok otikid tuhun dati do nakasavang do mimpuupula. Piahatan nopo miampai kinaantakan dihia nokomoi id savat nga' kogumuan dioho do au' timinihombus do mimpuupula. Om au' di nokoimagon do otopot ii ula-ula di au' avasi.

Komungkangan do mimpuupula au' momihi do nunu ningkokoton do tuhun di kuminam do moningan di ula-ula kavavagu. Au' momihi ii do nunu tinau', id nombo poingizon id vinoun diti. Ii po opulokis nga' kivaa nogi mimpuupula. Dati do hobi pandai zioho do mimpuupula gisom do au' oihaan.

Nga' soovon daa dotokou do adadi tokou do nunu ii kohizaban tokou do dumadi. Nung avasi o kaandak tokou, adadi tokou do avasi. Nung alaat o kaandak tokou, adadi tokou do alaat. Kivaa katapatan diti, kangku daa. Om katapatan au' dumadi do ovudut sundung do maan ohimo do otopot ii.

Tumanud diho duvo kinaantakan, ingkaa no id koposizon. Kivaa husi' toi' vava di lahan pogiigizon ii pihion tokou.

Kounsikaan do toun vagu 2018. Mogkongoo' kou no daa.

Ogumu' Koosizan id Koposizon

1. Ogumu' kozo koosizan id koposizon. Toiso'iso' kivaa koosizan. Kivaa nogi' koosizan tuhun sabaagi do iso' paganakan toi' tinimungan di onini' (kaum) toi' agazo (tinau'). Kivaa koosizan do pogun, mantad di onini' miaga do Vatican City gisom di tagazo kozo miaga do Russia.

2. Nokuo tu' kivaa koosizan?

3. Tumanud do https://goodmenproject.com/ethics-values/the-3-things-a-man-fears-most-fiff/, itia no koosizan do tuhun:
"... rejection, irrelevance, and disappointment, and together they add up to the fear of failure—of failing to be … a man." 

Komozon au' toimoon dovokon (zadaan do vokon), au' poguugunoon, kopusaan om koosi au' kobuu' / kahantoi id koposizon.

4. Nokosuat do tuhun nopo di tahaid no kozo nga' koosi do gonit om tinggoud, ka. Baino nopo, ka, nga' koosi o tuhun di au' dau noihaan miaga do 'Nunu aantakan do suvab." Nga' okonko saviavi' dati'.

5.  Koosizan do tinimungan kaampai no atagakan do kointutunan, ningkokoton sabaagi iso' tinimungan pointantu' om nunu ii doun dioho' miaga do kotos (tana', hamin), koinsodu' mantad kinoizonon (kampung) sondii om sompi sungkad-tukad di noubasanan.

6. Nunu koosizan do pogun?
Ogumu'. Songodon do suvai pogun. Au' mimang buu' ekonomi. Osintukan mogiigizon ngaavi' (mosikin). Au' kabalai tutang pogun. Au' miunung tuhun mogiigizon ngaavi'.

7. Nga' kivaa aantakan do okonko mintong ii poin-polinta do popomogot do ningkokoton di mogiigizon id pogun nga' do papapantod ningkokoton dioho' mooi kotihombus do momolinta'. Kivaa huguan ii magaau do kokuasaan momoguno do bakaang pisangadan. Kivaa di popoohon do undang-undang sabap kituddu dumadi do 'diktator'. Kivaa ii momoduso do havan kaampai no tobpinai sondii mooi aiso kaanu magaau kuasa'.

Iti koosizan do tuhun mogiigizon!

8. Nunu ii hobi kiguno?
Dati do itia ii hobi kiguno om mositi do opusou saviavi' tuhun, tinau' om pogun om manahob dii mantad do aantakan.

9. Di baino kivaa songuhun tondu' Molikan ii nakatanud di savo dau minikot id Malaysia tu' kivaa tonggungan tagazo disido.

Savo nopo dosido nga' songuhun saintis ii kikabaahan do monoizuk om mogium lahan do monguhan koumbakan do koozuvo tavan (climate change) ii maso umohon ii kopogovit do kohigaganan do saviavi' mizau.

"Atangkangau huguan ngaavi' id ahal do politik," ka dosido, "mogii-odu om mi-aau do kuasa. Nohiivan dioho' do maso umohon koozuvan tavan. Mimang hasu' pomogunan (earth warming), gumumu' tongus tohogod (hurricanes), piumaat lotilik (electrical storms, US), mimang ahom vaig daat. Pomogunan tokou okon pomogunan do sinakagon ngaavi' tiinu," ka dau.

10. Iti no ii apatut do koosizan do saviavi' tuhun. Nokito no katapatan do hobi alaat koozuvo' tavan do tiinu' ii kopogovit do kosusaan om kapatazon id pototongkop do pomogunan.

Iti no ii koosizan tokou. Iti no ii apatut do opusou o tuhun om pogun ngaavi'. Om miunung mogium lahan do monguhan ahal taagab diti.

"Amaamalu' " Tanak Kadazan Moboos Boos Sondii

Di baino (15tv ko-11, 2017), nokosoomo' zou songuhun mohoing tondu' Kadazan. Itia boos dosido songian uoto' ku.

"Balajal ii tanak ku Boos Kadazandusun nga' too'un, au' nodii. Sumuang nodii Pangaan Koiso' Takavas (Secondary One) do toun tiiso' (2018). Au' zioho' moboos Kadazan id daamin. Mogidu' songian monongkiboos zou. Mari, nanti mama marah kita tidak cakap Kadazan, ka, songian moboos zou id Kadazan. "Alien," ka. Moboos zioho' nga' okudi'. Miampai tambahut."

Nokuo ti'?

Noboos nogi' dosido do kivaa tambahut dosido mantad Ranau. Kogumuan tanak doiho moboos do Malazu, ka dii tambahut dau doid dosido.

Na, songkuo hinaab hivang kinoizonon do Kadazandusun do maamaso aantakan do ingkaa iti? Ingkuo id kinoizonon suvai id Sabah?

Komozon nangku diti do au' songkuo kinobuu-on di kempen do momoguno om moboos Boos Sondii? Toi' ko' poinhansan o mohoing ngaavi' do kivaa nodii kopongia'an id sikul om au' di tagal mongunsub do tangaanak?

Nunsub ku zosido do tabazan do moboos kumaa tanak miampai momoguno Kadazan.

Nunu po vagu ii aanu poonjulon mooi do ounsuban tangaanak do minsingiho do Boos Tinau sondii? Nunu po lahan suvai ii kivaza' do gunoon mooi do kogumuan tangaanak Kadazandusun kalati' om kaanu moboos do Kadazandusun?

Tuidongoh Sunsuzon di Otogui

Potuidongoh sunsuzon id piahatan do tuhun mamasok Pogun Sabah, id piahatan do tuhun nu sondii.

Noboos do kivaa hobi kuang apat ngoopod (40) 'suku' toi tinimungan tuhun mogiigizon ii miipiaga kozuuzuvo pamaamasi. 'Tribe', ka, id boos Onggilis ii kikomozon do:

"a social division in a traditional society consisting of families or communities linked by social, economic, religious, or blood ties, with a common culture and dialect, typically having a recognized leader."

Suku diti sambaagizan tuhun poingizon id iso' kinoizonon ii miaga o koubasanan om boos, lahan pogiigizon, kotumbazaan om pigasan-zaa miampai do huguan ii imozoon dioho sabaagi tinimungan.

Pisangadan Miobpinai
Di poguhu, songuhun kusai di tabagkong om tavakas adadi do huguan. Kaanu isido toi zioho do mongumohig di tinimungan. Nga kivaa nogi huguan suvai ii tonudon do tuhun. Bobohizan! Kogumuan bobohizan do tondu. Tuhun tavakas kaanu monokodung do suku dioho do humantoi id piimangan toi pisangadan humavan suvai suku. Naamot diti, doiho no ii bobohizan ngaavi do momiunait mokisokodong do 'miontong' dioho mooi do kahantoi. (Aiso po do adat Kristian, ontok timpu dii.)

Mogiahiahi o suku tuhun mamasok. Iisai ii kahantoi, zioho no ii indama om koosizan do suvai tinimungan (suku). Nga' ii podii kahasaan tuh zioho sondii o misangod. Naamot diti, kivaa tinauh suvai mantad dahabus do manangod tuhun mamasok id koibutan Pulou Borneo. Kivaa boos do ogumu haid tuhun 'Kadazan' poingizon id tisan daat nga sabap no do kivaa magagaau bolongingi id daat, do mininsodu zioho mantad tisan daat. Ogumu dioho do nasazangan do tuhun magagaau diti om nimaan padagangoh.

Bagahon ii do tuhun mamasok do misangod, nohiivan dioho o sangod do suvai.

Zaa Pigagutan Kakaal Kivaa
Au nodii misangod tuhun Kadazan (toi tuhun mamasok) do baino. Au nodii momutu do tuhu do posoviton id dindud daamin do dodizon bangkavan.

Nga kakaal do humuzung zaa do pigagutan id tinan dioho. Okon nodii do momoguno do ilang do pomutu do tuhu do gagut nga momoguno nodii do boos om ula-ula miampai tudu do monguntazag om papaatu do suvai tuhun kaampai no tinau sondii.

Kivaa noongou ku do piipio kinaantakan ontok kivaa piabazan. Ontokon ii paganakan di kusai do 'sogit' sabap no do nokopisangod di poguhu, ka. Avasi iti nga ii paganakan di tondu nga manaak nogi daa do 'sogit' sabap komohoingan dati dosido nga nokoponongkisangod. Sopi taak-taak do 'sogit,' hobi vinasi montok di duvo tuhun miaboi om tiinu dioho.

Nokuo tu koontok do kivaa 'sogit'?

Noko-uot zou do songuhun faado topuak (white priest) nung koontok do manaak do 'sogit'. Au kahasa ii, ka disido tu tuddu nopo do 'sogit' nga mooi do kopibabas, kotonduhi pivasian id piahatan do tiso om tiso. Miaga kozo do monoodo sunsuzon kavavagu ii, mooi do kosunsui ii kavasian.

Kopongidu ii 'sogit' di zaa talaat do pigagutan. Montok do tuhun Kristian, kaanu do balakat do mimang do miaga diti. Nga songinan vogok, au onini om au agazo, nga nogonop no. I nopo ii kiguno nga ii komozon do tanda do kapanaakan di 'sogit'.

Avasi mogium lahan do momohiung di 'zaa pigagutan' id taatangah do tuhun Kadazan. Otopot do aiso tuhun do mimpanau do mogium ahal. Nga kivaa tanda-tanda ii okito do otopot do 'zaa pigagutan' diti kopogovit do kopipihad id taatangah do tuhun Kadazan. Okonko magampa iti do ogumu kozo ii kiula do miaga diti. Nga kivaa ma dii.

Kivaa susui do piipio tuhun ii nasamaanan ku do songian nopo do kivaa Kadazan mogukab kadai id kampung nga okudi tuhun sondii do monokodung. Ii hobi alaat, kivaa kuminam do papaatu do kadai do tuhun dii. Ii nopo daa tavasi nga nung au momohi mantad kadai dii, kada pootuo tuhun dii. Okon nangku do hobi avasi do ingkaa?

Atahang do tuhun Sina mogisosokodung. Songian nopo do kivaa tuhun Sina mogukab do kadai, mikot ngaavi Sina suvai do manakadai miampai do mooi akan toi pomohi konunu id kadai dii. Au nangku kaanu tuhun mamasok do mimang do miaga diti?

Tantu do kaanu! Hiivai pigagutan, ondomo kavasian, ka do momohoing ngaavi. Zotokou nopo nga 'mogohos do koposizon', ka di iso hozou Kadazan.

Iumo Piagahan OKON Pisuvazan
Itia no, kangku daa, iso' lahan do kaanu monuidong toi monoodo do sunsuzon id piahatan do puu tuhun mamasok. Nga iumon daa ii piagahan di tangavasi.

Ouhan ih kozo do mogium do komungkangan do suvai tuhun. Ii podii do sondii nga kivaa nogi komungkangan. Dadi nung kivaa komungkangan sondii, ingkuo dii papahasa do vokon? Miaga kozo di boos do mohoing do, "Ii poizuk manaasangih om momungaan di lanjang do oitom ko," ka.

Hobi avasi om koontok do mogium nunu kavasian om kavakasan do tuhun suvai. Koponuidong iti do sunsuzon ii vazaan do kavasian.

Soumul-umul tuhun do minggisom do dumadi tuhun tavasi. Maza do iso' no kahasaan do atagak ii. Koposizon ovuzas, tiinu natagak. Nunu ii noohu nga sonso ii au ih kaanu popotonduhi di kavasian nung au' no otopot ii panansahan dii.

Dadi tuidongoh no sunsuzon id paihatan do tuhun mamasok, id piahatan do tinau Kadazan.



Komi:
Kivaa dati ii kotoimo do pomusaavan diti. Nga kivaa nogi dati ii au kotoimo. Kumaa dioho, maan nopo potohibo ii om maan no hiivai.

Pionitan do Kadazan om Dusun

Nunu pionitan do Kadazan om Dusun?

Koiho tokou do kivaa Kadazan ii au aanangan pungaanan do 'Dusun'. Kivaa nogi Dusun ii au aanangan do pungaanan do 'Kadazan'. Nga koiho nogi tokou do saviavi tuhun mamasok sandad pogun pinungaanan do tuhun Tabai do 'Dusun'. Nimaan tonudo do Bolitis o ngaan diti. Nga kivaa tuhun topuak do minonuat do okonko Dusun ngaan do tuhun mamasok diti. Id Papar, tuhun mamasok momungaan dioho sondii do 'Kadazan' (Owen Rutter, 1929).

Miaga do nohiivan do tuhun Kadazan toi Dusun do mongiho om mamalati do nunu kozo komozon do duvo boos diti, Kadazan om Dusun. Kosiisian kozo songian kivaa kuminam modsudu duvo tinimungan diti mooi do kopiodu om opibaagi. Kivaa dati tuddu dioho pointantu ii ziizioho no nokoiho. 

Nga kada' po. Mundoong po toluuai. Kanou momusoou.

Kivaa nabasa ku do komozon nopo do 'Kadazan' nga 'tuhun' ka. Tumanud DahinBoos (dictionary), 'dusun' nopo nga 'pomutanaman' toi pongumaan. Nung ingkaa iti, patut do aiso do piuvahan do nunu ngaan ii gunoon. Huguan Kadazan-Dusun nokopiakun do ngaan gunoon montok Kadazan om Dusun. Kadazandusun toi Kadazan-Dusun. Tumanud diho id savat, komozon nopo do Kadazan-Dusun nga 'tuhun pomutanaman'. Kotunud nunu nopiakunan do huguan KDCA. Mantad dii, nimaan poohono ngaan Kadazan Cultural Association (KCA) kumaa KDCA toi Kadazan-Dusun Cultural Association.

Dadi, au tagal poohonon ngaan do Kadazan-Dusun kumaa 'Momogun' miaga di pinaatag do Momogun National Congress (MNC). Nung maan potihombuso atag, avasi do pibaasan po kozo miaga di noboos di Datuk Wilfred Bumburing.

Nakahabus id kalatas abal nunu noboos di Huguan Siou, Tan Sri Pairin Kitingan, do tagal maan poohono ngaan, ka. 'Momiubat nopo timpu,' ka disido. Ohodong zi Jornah Mozihim gisom minoboos do 'aiso dii visi di Pairin' montok do tuhun dau,' ka. Om minamadas di Pairin do ingkaa dati isido sabap no do okonko isido huguan do parti politik ii pinapaatag diti.

Au no tagal moboos do miaga diti. Au kaanu manalasai do nuununu ahal do ingkaa pomusaavan. Osikap papaatu pombisalaan.

Kada do maagab-agab. Kivaa dati ahal tagazo ii ohiivan toi atahiban. Tiinu do Kadazan-Dusun okonko asalasai do insan no miboos. Naamot diti, poingindad gagut ngaavi do Kadazan-Dusun do managkom kosivatan do papaatu tuhun mamasok sandad pogun diti. Iso nopo dioho nga ii tinimungan ii naabal do kivaa huguan toi 'commander' id potitikid kinoizonon id Sabah.

Kada no onuai ii gagut do ilang ii gunoon dioho do monobok do Kadazan-Dusun.

Onuo No Nunu Ii Tavasi

Somok no do au zou nokosikul. Aiso sikul ii osomok. Kivaa vagu boos mantad songuhun tondu ii aino no baino do au zou mimang pougadon sumikul, ka. Koosi vagu ii z'ina ku do sazangan zou do tuhun.

Nga' haid podii om kosikul zou nodii. Au' monguo tu' ii nopo kiguno om avasi nga' nokosikul om koiho mambasa om monuat. Onuon ku iti sabaagi do iso' kavasian montok dogo.

Pakaazai tokou doid huguan ngaavi do Kadazan-Dusun.

Ontok di koungkahat pomusaavan misosondii id tanga do Kadazan (om Dusun), tuminimung huuhuguan do Kadazan do mogiboboos. Imbuhai no piipio huguan Kadazan kaampai no zi Donald Stephens (touvi minaganu ngaan Fuad Stephens om noonuan gaa do 'Tun'), Peter Mojuntin, Vincent Lajingau om piipio Sino-Kadazan miaga di Fong Peng Loi om Richard Yapp. Nga' songian do nimaan zozopo o UPKO, kivaa ii au naanangan. Hobi po kohohodong do tuhun songian nokosuvai kotumbazaan di Donald Stephens.

Songian do nakahantoi o Berjaya om nadadi do polinta Sabah, noondos o tuhun Kadazan (om Dusun). Au ahaid kaandasan diti sabap no do naatu ii kapal sinakazon dioho.

Nokoindad o tuhun Kadazan-Dusun gisom timpu di Pairin Kitingan om PBS ii nokopomolinta do Sabah do sohinaid do opod toun. Sabap no do ula do politik do au nakata-u' zi Pairin Kitingan sabaagi do Huguan Montili do Sabah sundung potuu do nahantoi do PBS o pomihian Pogun Sabah.

Huguan Kavavagu do Kadazan-Dusun No-ium
Mantad do kinahantazan do PBS do nokointutun huguan kavavagu do Kadazan-Dusun. Nokoigit zioho do kalaja miaga doid Komontilian toi Upis Polinta. Kivaa nodii ningkokoton dioho do monunda do kinoizonon id siibo kuasaon dioho. Kivaa kosivatan dioho do popomogot ningkokoton koposizon do tuhun dioho sondii.

Tuhun nopo nga tuhun. Kivaa nogi upisol Kadazan-Dusun nonuan ningkokoton koupisan di agazo kuasa. Nga ii podii kosusaan, au nakapanau kalaja miampai tavaavasi. Songian kaatu Polita PBS, kivaa nogi upisol takavas ii noiduan do ningkokoton. Kivaa nogi di pinoinsiibo ningkokoton tu' au' nokoimagon id ningkokoton dii.

Kababakan Pisaan
Sabap no do pisuvazan do pomusaavan do nababak pisaan do huguan PBS. Kivaa vagu kuasa mongogot mantad id dahabus do tinimungan tuhun Kadazan-Dusun. Tinimungan diti kihizab do ababak tuhun Kadazan-Dusun. Kivaa piipio huguan PBS huminabus om minonuidong do parti politik dioho sondii. Nakahantoi kointohu ii gagut ngaavi do tuhun Kadazan-Dusun.

Onuo no NUNU ii Avasi om Otopot
Ogumu kinaantakan id taatanga do Kadazan-Dusun gisom no do naatu mantad kuasa do momolinta Pogun. Nga' ingkaa no id pihavanan politik.

Ii podii do kivaa huguan Kadazan-Dusun ii kuminam papaatu do sompi-huguan do Kadazan-Dusun. Ingkaa id politik motuu. Nga ii nopo kotunud om otopot nga NUNU nopo ii kavasian do noimaan do iisai nopo huguan Kadazan-Dusun ii avasi om nokopobuu do tuhun Kadazan-Dusun nga toimoon daa ii do noimaan do huguan dii. Nung miuva id politik toi koumatan do ningkokoton do Kadazan-Dusun nga kada no poomungo nunu kokomoi do ula kopooposizon do tuhun dii (character assassination). Aiso hasa mihavan boos mogium pomusaavan di hobi vinasi montok kobuuon do Kadazan-Dusun.

Onuo no nunu ii avasi, nunu ii kotunud om otopot, nunu ii kaanu papavakas do pilotian om pisaan do Kadazan-Dusun. Nung kaanu zou do ngaan mantad do papaatu zou do tuhun ku sondii, miaga nopo do monobok zou dogo sondii. Kaandasan ku au tumihombus. Touvi tadau, mononso zou nga nakatahib no. Timpu poguhu au nodii gumuhi po.

Momoguno do tapui do momohidang do amas (buhavan). Nga kahantazan do songuhun huguan mozo do kuukuo om ingkuo isido toi zosido songian koigit do kuasa tagazo. Otutudan nangku? Aavu' nangku? Dadi komozon diti do ningkokoton okonko komozon do aiso tonggungan. Kuasa dii okonko montok kavasian sondii nga montok kavasian songovian.

Iti no topiumanan ku sabap no do kaantakan id tatanga' do tuhun Kadazan-Dusun do baino.