"Sabah Pogun Tokou" ka di iso hozou Kadazan di poguhu po.
Songkuo katapatan diti! Iti no pogun tokou, pogun Sabah ii pungaanan haid do North Borneo. Nung au zou kahasa, kivaa tuhun pinungaanan do Borneo. Tama - mohoing kusai bo - di iso tambahut dati ii.
Songkuo po tuhun mantad dahabus do moboos do dioho do pogun diti nga okonko dioho do tana diti. Kivaa di magampa do hobi hinaid dioho poingizon do doiti. Otopot ko' au' iti? Nga nunu ii noihaan tokou, nunu ii noihaan do tuhun suvai, nunu ii poinsuat, iti no pogun do Kadazan-Dusun. Dusun nopo nga ngaan pinomungaan do tuhun Tabai do tuhun mamasok id tana id koibutan do Pulou Borneo. Onuo no do magagampa Bolitis iti. Tonudo no dioho iti tu aiso suvai nimaan sukuo dioho nga tuhun do Tabai.
Ahaid no do kivaa pomolintaan do Tabai. Indama haid o moligai do Tabai di poguhu ih kozo. Noihaan do tuhun Tabai do kivaa tuhun id Koibutan Borneo ii pomumutanom ngaavi. Pungaanai no dioho o tuhun mamasok diti do "Dusun". Komozon nopo do 'dusun' nga kabun toi pomutanaman. Ngaan nopo do tuhun ii poingizon id 'dusun' (kabun) nga suvai. Okonko Dusun!
Na, okonko abaazatan tuhun Kadazan-Dusun do tinau do suvai. Nga ingkuo dii nung apahan dioho o tana diti? Ingkuo dii nung moboos zioho do okonko doun Kadazan-Dusun sanganu do pogun diti? Poimizo dii nangku o tuhun mamasok sandad pogun (indigenous people)? Kobosuanan nung momusoou zioho do ingkaa!
Ii Podii Kaaha'
Ii podii kaaha do tinau Kadazan-Dusun tu ouhan o vookon huguan dioho do monoimo do boos ii kaanu popibaagi dioho, mokinongou boos di mananom do pisuvazan om kababaazat id taatangah dioho om mamabak dioho. Nung kinongoon boos mantad di tangalaat o pomusaavan toi mantad di okikip o pomuandaman, zioho ii kikaandak do opibaagi tuhun Kadazan-Dusun, aiso kokoozo do Kadazan-Dusun nga doid pioduan om kababakan. Iisai dii kaanu kavasian mantad diti? Okonko Kadazan-Dusun! Ngaavi nga zioho ii kivaa niat toi tuddu do mongimpau, monguasa, om monoto do Kadazan-Dusun! Iti no ii gagut totopot ii mimpuupula do dumadi do tambahut do Kadazan-Dusun. Okonko sompi Kadazan-Dusun sondii migagut. Kada dodizo gagut toi sangod o tuhun sondii! Kodimpot doid koutuman!
Insavat No Mantad Piuvahan
Nung au kaanu tuhun Kadazan-Dusun do minsavat mantad do pisuvazan om kobohingkaangan ii mikot mamaagi dioho, tomoimo nopo do au kotopong, hobi po au kosoibau, do tinau suvai.
Songian do huguan ngaavi do Kadazan-Dusun minsavat mantad piuvahan dioho, oovit nogi ii tutumanud ngaavi dioho do mimang do ingkaa. Inupus do ningkokoton (kuasa) om ngaan au ii kopogovit doid piisaan do Kadazan-Dusun.
Songian do tonomon o pigagutan, mongomot do tongus tompoizuzuvon. Songian mananom do pilotian om kavasian, mongomot do piisaan. Au ih aanu popiiso tuhun nung akakat ginavo di huguan, popoopokito nindamaan, popokito do kuasa om ningkokoton takavas.
Tumudu Kumaa Tiinu
Songian do au ohiivan tiinu do Kadazan-Dusun, au nogi ohiivan papatantu do avasi koikoton do sinakagon do Kadazan-Dusun do tiinu. Kadazan-Dusun ii muupuobo po do baino kitonggungan do mongumohig do tiinu do sinakagon do Kadazan-Dusun. Zioho no ii popotuidong do tansa pongumohig do tiinu do tuhun Kadazan-Dusun, zioho no ii mamalantis do lahan tonudon do sinakagon Kadazan-Dusun, zioho no ii papatantu do kivaa do TIINU do Kadazan-Dusun om do kotihombus tinau Kadazan-Dusun do mogiigizon doid tana tungkus diti do sogiigizom kivaa do pogun diti.
Saturday, July 30, 2016
Wednesday, July 20, 2016
Insud no mantad Kobosuanan!
Kanou minsud mantad kobosuanan. Daapoh. Lotio po tokou boos diti.
Kuminam vookon monunuat Kadazan do poposuat 'kobosuanan' do 'kobosuonan'. Tombo ii kotunud? Dati do duuduvo do kotunud. Songian moboos tokou do kobosuanan, alatian do tuhun Kadazan ii kikabaahan moboos om mamalati Boos Kadazan. Nung moboos do 'kobosuonan', ka, ouhan dati do mamalati do mantad boos 'bosuon' ii nga osusuvazan dati ii tuhun hahaid. Boos impoon toi gamut do boos (root word, ka bo) nopo nga 'BOSUON'. Dadi, kobosuonan. Nga tagal do tumanud kozo do lahan monuat miaga diti. Id boos Onggilis, boos 'bosuon' nopo nga 'stupid'. Songian momoguno lahan monuat kavavagu, 'kobosuonan' nopo nga 'stupidity'. Ngam! Nga okonko saviavi boos aanu poposuat do ingkaa. Boos 'koiho' osuat nogi do 'koihaan', 'kopoihaan'. Obuihit nung posuaton toi booson do 'koihoan', 'kopoihoan'. Kasadu o diha songian moboos.
Na, kanou intangai nokuo tu minsud mantad kobosuanan. Ingkuo tokou do koinsodu mantad kobosuanan?
Nung maan pungaanai songuhun do 'bosuon', kikomozon ii do aiso toihahaan do tuhun dii. Au isido kaanu momusoou nunu ii kotunud toi mamalati nunu komozon do boos dovokon toi kaantakan id pohihiput disido. Osonod pomumusoou dau. Kivaa do tuhun do miaga diti. Nga kivaa nogi tuhun ii au minsingiho do mongipop di kobosuanan dau. Aanangan naku isido do miaga dii?
Nung au tuhun minsud mantad kobosuanan:
a) Au zioho kobuu, au kotopong dovokon.; osusa zioho do mogium kopooposizon;
b) Ouhan zioho do maan satahai toi duungon om gunoon dovokon;
c) Humansan zioho dovokon, au kaanu mingkakat id takod sondii.
Nga kosusaan nopo do tuhun ii otootopot do nohodi do bosuon nga au ih zioho koiho do bosuon zioho. Ingkaa no tumanud do koponoizukan di Dunning-Kruger. Miaga kozo di piipio kinaantakan do kivaa tondu noduung do kusai om minanaak usin togumu sabap noopo do nokotoimo bihin maza do 'social media' do guminavo kusai dii do tondu dii om maan dau sovooh. Kivaa vagu gambal do avantang (ogingo) do pinobuzu nga okonko isido ii. Tuhun toitom ih ma isido. Tuukoi!
Aiso sabap nokuo tuhun ii ohidas tutok do au koidu mantad kobosuanan. Ii no tuhun ii otootopot do bosuon do au koidu mantad ningkokoton miaga dii. Kivaa boos do tuhun tabaa do kisikul takavas gisom ki-'degree' au kaanu mogovit tuhun dii do opulokis do momusoou nung okonko opulokis isido do momusoou. Tanda noopo ih do nokosikul om koiho mambasa om monuat, ka. Om tomoimo nopo do kivaa tuhun bosuon, ka vagu.
Mositi nopo bogia do mugad sikul do baino. Tanak baino mositi nopo do kosikul gisom id universiti, gisom taang dokutul toi doctorate, nung koimat no kaampai no kouha kousinan. Nung au nga au kogusa dovokon.
Nga okonko komozon diti do tuhun ii au nakasavang do sikul om au kotutun do suat mositi do au kaanu masi gisom do avasi o ningkokoton dau id pogiigizon. Dati do vookon dioho hobi pinolokis do momusoou. Om apaagat om opoih vagu. Dati do hobi kobuu-on disido.
Otopot iti sabap do doiti tokou do baino. Om au ih ma nokosikul o komohoingan tokou! Koni? Nakaanu zioho do pinopotuidong do ningkokoton do sinakagon dioho. Om mantad dii do nokotuidong tinau Kadazan om nokobuzu do timpu gisom no do BAINO.
Id pomupusan, kivaa ditia iso susuzan di otopot.
Kivaa songuhun tambahut minonusuzan kokomoi tambahut dau. Upisol isido id baagizan / taang koiso' (Division 1 Officer) om agaagazo o gaji disido. Kivaa songuhun momumutanom ii poingizon id toning disido ii okito disido do tikid tadau do mugad moi pananom id kabun dau. Koihaai no do upisol dii do 'silent millionaire' tuhun dii mantad noopo do papadagang dii tanom dau do hazo. Nohibabaan isido! Na, iso kaantakan di otopot.
DADI, nokosikul toi au, kanou no minsud mantad KOBOSUANAN.
Kuminam vookon monunuat Kadazan do poposuat 'kobosuanan' do 'kobosuonan'. Tombo ii kotunud? Dati do duuduvo do kotunud. Songian moboos tokou do kobosuanan, alatian do tuhun Kadazan ii kikabaahan moboos om mamalati Boos Kadazan. Nung moboos do 'kobosuonan', ka, ouhan dati do mamalati do mantad boos 'bosuon' ii nga osusuvazan dati ii tuhun hahaid. Boos impoon toi gamut do boos (root word, ka bo) nopo nga 'BOSUON'. Dadi, kobosuonan. Nga tagal do tumanud kozo do lahan monuat miaga diti. Id boos Onggilis, boos 'bosuon' nopo nga 'stupid'. Songian momoguno lahan monuat kavavagu, 'kobosuonan' nopo nga 'stupidity'. Ngam! Nga okonko saviavi boos aanu poposuat do ingkaa. Boos 'koiho' osuat nogi do 'koihaan', 'kopoihaan'. Obuihit nung posuaton toi booson do 'koihoan', 'kopoihoan'. Kasadu o diha songian moboos.
Na, kanou intangai nokuo tu minsud mantad kobosuanan. Ingkuo tokou do koinsodu mantad kobosuanan?
Nung maan pungaanai songuhun do 'bosuon', kikomozon ii do aiso toihahaan do tuhun dii. Au isido kaanu momusoou nunu ii kotunud toi mamalati nunu komozon do boos dovokon toi kaantakan id pohihiput disido. Osonod pomumusoou dau. Kivaa do tuhun do miaga diti. Nga kivaa nogi tuhun ii au minsingiho do mongipop di kobosuanan dau. Aanangan naku isido do miaga dii?
Nung au tuhun minsud mantad kobosuanan:
a) Au zioho kobuu, au kotopong dovokon.; osusa zioho do mogium kopooposizon;
b) Ouhan zioho do maan satahai toi duungon om gunoon dovokon;
c) Humansan zioho dovokon, au kaanu mingkakat id takod sondii.
Nga kosusaan nopo do tuhun ii otootopot do nohodi do bosuon nga au ih zioho koiho do bosuon zioho. Ingkaa no tumanud do koponoizukan di Dunning-Kruger. Miaga kozo di piipio kinaantakan do kivaa tondu noduung do kusai om minanaak usin togumu sabap noopo do nokotoimo bihin maza do 'social media' do guminavo kusai dii do tondu dii om maan dau sovooh. Kivaa vagu gambal do avantang (ogingo) do pinobuzu nga okonko isido ii. Tuhun toitom ih ma isido. Tuukoi!
Aiso sabap nokuo tuhun ii ohidas tutok do au koidu mantad kobosuanan. Ii no tuhun ii otootopot do bosuon do au koidu mantad ningkokoton miaga dii. Kivaa boos do tuhun tabaa do kisikul takavas gisom ki-'degree' au kaanu mogovit tuhun dii do opulokis do momusoou nung okonko opulokis isido do momusoou. Tanda noopo ih do nokosikul om koiho mambasa om monuat, ka. Om tomoimo nopo do kivaa tuhun bosuon, ka vagu.
Mositi nopo bogia do mugad sikul do baino. Tanak baino mositi nopo do kosikul gisom id universiti, gisom taang dokutul toi doctorate, nung koimat no kaampai no kouha kousinan. Nung au nga au kogusa dovokon.
Nga okonko komozon diti do tuhun ii au nakasavang do sikul om au kotutun do suat mositi do au kaanu masi gisom do avasi o ningkokoton dau id pogiigizon. Dati do vookon dioho hobi pinolokis do momusoou. Om apaagat om opoih vagu. Dati do hobi kobuu-on disido.
Otopot iti sabap do doiti tokou do baino. Om au ih ma nokosikul o komohoingan tokou! Koni? Nakaanu zioho do pinopotuidong do ningkokoton do sinakagon dioho. Om mantad dii do nokotuidong tinau Kadazan om nokobuzu do timpu gisom no do BAINO.
Id pomupusan, kivaa ditia iso susuzan di otopot.
Kivaa songuhun tambahut minonusuzan kokomoi tambahut dau. Upisol isido id baagizan / taang koiso' (Division 1 Officer) om agaagazo o gaji disido. Kivaa songuhun momumutanom ii poingizon id toning disido ii okito disido do tikid tadau do mugad moi pananom id kabun dau. Koihaai no do upisol dii do 'silent millionaire' tuhun dii mantad noopo do papadagang dii tanom dau do hazo. Nohibabaan isido! Na, iso kaantakan di otopot.
DADI, nokosikul toi au, kanou no minsud mantad KOBOSUANAN.
Friday, July 15, 2016
Mamasok Sandad Pogun
Na, isai tuhun mamasok sandad pogun?
Tumanud do susuzan guuguhu ii nokosuat, kivaa tinimungan tuhun di poguhu ih kozo, napadan ngoibu toun - dati do natusan ngoibu toun - do minundahiu izonon. Minonompogunan zioho do osodu kozo mantad Yunnan id kabaatan Pogun Sina pinakaazan id iso kinoizonon pungaanan do Sundaland id Kabaatan - Kohisaon Asia (Southeast Asia). Vookon dioho nokoikot id kinoizonon id nombo do poinsumpak o Pulou Borneo do baino. Pungaanan iti do 'migration' id boos Onggilis, koisudan do tuhun mantad iso kinoizonon kumaa iso kinoizonon kavavagu. Mogium o tuhun ngavi diti do kopooposizon di hobi avasi.
Tumanud do koponoizukan do akeologi, kivaa kinoizonon ngaavi Borneo ii dumimpot do 50,000 toun nakatahib. Dadi, ahaid no do kivaa mamasok id Borneo.
Iso nopo do tinau mamasok sandad pogun diti nga' komohoingan do tuhun Kadazan. Sabap no do minimang ahom o daat do agazo kinoizonon id Sundaland do nohimpuanan do vaig. Om koohu no o pulou-pulou ngaavi ii okito do baino. Borneo no iso mantad do pulou ngavi diti.
Koinsudan do Mogisusuut
Tumanud tuhun tangabaa, okonko insan no tinimungan tuhun do minundahiu izonon. Kivaa piipio koinsudan diti tumanud do timpu. Okon nogi ko tuutulus do nokoikot o tinimungan tuhun doid kinoizonon Borneo, ka. Nokoumbaza po doid kinoizonon suvai do poguhu do kuminaa id Borneo.
Sabap no do nokoinsodu mantad pomogunan haid do nakavahiu lahan pogiigizon do tuhun ngaavi diti. Nokoundahiu o boos dioho om koinaanano po nga nokosuvai tumanud do kozuuzuvo do nizonon.
Minooi zioho izon id duuk do Nuhu Nabahu, ka. Kivaa dati katapatan diti nga kivaa nokoboos do au otopot iti. Aiso tanda toi vaza do kivaa tinimungan tuhun tasapou nokoizon id somok do Nabahu, ka.
Tou, isai kotunud. Nga ii nopo otopot nga kivaa tuhun mamasok sandad pogun id Pulou Borneo, kaampai no Koibutan Borneo (North Borneo). Au pokuazan do au noihaan nombo nizonon dioho di koikot zioho.Nga mositi nopo do nokito dioho Nuhu Nabahu mantad sodu om intutuk no dati do kinoizonon dii.
Au nogi pokuazan do au noihaan nombo nizonon di komohoingan tuhun Kadazan di poguhu. Au nogi tagal do opusou kozo kokomoi do ahal diti. Indadon nopo do osoizuk tuhun tabaa do akeologi do ingkuo om nunu kozo naantakan di nibuvan toun nakatahib.
Boos Aki-Odu do Tinau Kadazan
Isai nokoiho kukukuo boos komohoingan tuhun Kadazan? Aiso nokoiho. Isai bosuon momiubat timpu mongiho ahal miaga diti. Nga ii otopot nopo nga hobi osima lahan moboos Boos Kadazan ko Onggilis toi boos ngavi suvai. Kivaa sabap nokuo aiso boos Kadazan tu aiso haid id taatanga tuhun Kadazan dii. Ingkuo dii Kadazan koiho do 'apple' toi 'ice box'? Aiso haid dii! Dadi aiso dii boos Kadazan montok dii.
Maai tokou ihoo iso no boos, boos 'sodop'.
sodop,night
kosodop, last night
minsosodop, evening
sonsoosodop, the whole night
kosodopon,night fall
doungosodop,night time
sodop om sodop dii, the same night
sodop koniab,last night
sodop baino, tonight
sodop suab, tomorrow's night
aahom sodop, late into the night
sodop takadop, dead of night
tanga sodop, midnight
aiso sodop/aiso todop, no sleep
modtiodopon, sleepy
odopon, place to stay/sleep
toodopon, usual place to sleep
hinimput odopon, bedroom
nasadapan, (doing something) until night time
osp
Okito do somoonu do iso no boos Kadazan nga ogumu boos Onggilis. Komozon nopo diti nga agazo kinobuu-on boos Tinau Kadazan.
Aiso kaanu papahasa Kadazan do aiso boos montok do 'ice', 'ice cream', 'snow', 'ice box' om suvai po. (osp=etc).
Kivaa boos Kadazan montok motorcar (botilom), chariot (montoilik) om bicycle (bunsiling). Iti no boos nosupu dati di atus toun nakatahib. Kivaa motu botilom novit do tuhun koloniol Bolitis di katahib toun 1881. Nga' ingkuo itia?
tissue, tinsu
pampers, pinsu
toothpick,titinsuk nipon
steam train, injin puput
Atahang do mamasok sandad pogun o tuhun Kadazan. Nung okon nga au ii atahang do nokobuu o Boos Kadazan.
Oukot Boos Kadazan gunoon do papadahin Boos Onggilis, miaga:
ice,vaig nokokodou
snow,asam tohomok
sleet,asam tohomok pointindugu
Nokuo tu pungaanan 'snow' do asam. Nung moboos 'vaig tohomok' okodou naku dii haid ii vaig asam? Ii nopo otopot nga 'okodou' o lasam sabap ogumu hongot dii kaampai bosi. Oukot toomod!
Ko-ii-iakan kozo, koni?
oputan vagu...
Tumanud do susuzan guuguhu ii nokosuat, kivaa tinimungan tuhun di poguhu ih kozo, napadan ngoibu toun - dati do natusan ngoibu toun - do minundahiu izonon. Minonompogunan zioho do osodu kozo mantad Yunnan id kabaatan Pogun Sina pinakaazan id iso kinoizonon pungaanan do Sundaland id Kabaatan - Kohisaon Asia (Southeast Asia). Vookon dioho nokoikot id kinoizonon id nombo do poinsumpak o Pulou Borneo do baino. Pungaanan iti do 'migration' id boos Onggilis, koisudan do tuhun mantad iso kinoizonon kumaa iso kinoizonon kavavagu. Mogium o tuhun ngavi diti do kopooposizon di hobi avasi.
Tumanud do koponoizukan do akeologi, kivaa kinoizonon ngaavi Borneo ii dumimpot do 50,000 toun nakatahib. Dadi, ahaid no do kivaa mamasok id Borneo.
Iso nopo do tinau mamasok sandad pogun diti nga' komohoingan do tuhun Kadazan. Sabap no do minimang ahom o daat do agazo kinoizonon id Sundaland do nohimpuanan do vaig. Om koohu no o pulou-pulou ngaavi ii okito do baino. Borneo no iso mantad do pulou ngavi diti.
Koinsudan do Mogisusuut
Tumanud tuhun tangabaa, okonko insan no tinimungan tuhun do minundahiu izonon. Kivaa piipio koinsudan diti tumanud do timpu. Okon nogi ko tuutulus do nokoikot o tinimungan tuhun doid kinoizonon Borneo, ka. Nokoumbaza po doid kinoizonon suvai do poguhu do kuminaa id Borneo.
Sabap no do nokoinsodu mantad pomogunan haid do nakavahiu lahan pogiigizon do tuhun ngaavi diti. Nokoundahiu o boos dioho om koinaanano po nga nokosuvai tumanud do kozuuzuvo do nizonon.
Minooi zioho izon id duuk do Nuhu Nabahu, ka. Kivaa dati katapatan diti nga kivaa nokoboos do au otopot iti. Aiso tanda toi vaza do kivaa tinimungan tuhun tasapou nokoizon id somok do Nabahu, ka.
Tou, isai kotunud. Nga ii nopo otopot nga kivaa tuhun mamasok sandad pogun id Pulou Borneo, kaampai no Koibutan Borneo (North Borneo). Au pokuazan do au noihaan nombo nizonon dioho di koikot zioho.Nga mositi nopo do nokito dioho Nuhu Nabahu mantad sodu om intutuk no dati do kinoizonon dii.
Au nogi pokuazan do au noihaan nombo nizonon di komohoingan tuhun Kadazan di poguhu. Au nogi tagal do opusou kozo kokomoi do ahal diti. Indadon nopo do osoizuk tuhun tabaa do akeologi do ingkuo om nunu kozo naantakan di nibuvan toun nakatahib.
Boos Aki-Odu do Tinau Kadazan
Isai nokoiho kukukuo boos komohoingan tuhun Kadazan? Aiso nokoiho. Isai bosuon momiubat timpu mongiho ahal miaga diti. Nga ii otopot nopo nga hobi osima lahan moboos Boos Kadazan ko Onggilis toi boos ngavi suvai. Kivaa sabap nokuo aiso boos Kadazan tu aiso haid id taatanga tuhun Kadazan dii. Ingkuo dii Kadazan koiho do 'apple' toi 'ice box'? Aiso haid dii! Dadi aiso dii boos Kadazan montok dii.
Maai tokou ihoo iso no boos, boos 'sodop'.
sodop,night
kosodop, last night
minsosodop, evening
sonsoosodop, the whole night
kosodopon,night fall
doungosodop,night time
sodop om sodop dii, the same night
sodop koniab,last night
sodop baino, tonight
sodop suab, tomorrow's night
aahom sodop, late into the night
sodop takadop, dead of night
tanga sodop, midnight
aiso sodop/aiso todop, no sleep
modtiodopon, sleepy
odopon, place to stay/sleep
toodopon, usual place to sleep
hinimput odopon, bedroom
nasadapan, (doing something) until night time
osp
Okito do somoonu do iso no boos Kadazan nga ogumu boos Onggilis. Komozon nopo diti nga agazo kinobuu-on boos Tinau Kadazan.
Aiso kaanu papahasa Kadazan do aiso boos montok do 'ice', 'ice cream', 'snow', 'ice box' om suvai po. (osp=etc).
Kivaa boos Kadazan montok motorcar (botilom), chariot (montoilik) om bicycle (bunsiling). Iti no boos nosupu dati di atus toun nakatahib. Kivaa motu botilom novit do tuhun koloniol Bolitis di katahib toun 1881. Nga' ingkuo itia?
tissue, tinsu
pampers, pinsu
toothpick,titinsuk nipon
steam train, injin puput
Atahang do mamasok sandad pogun o tuhun Kadazan. Nung okon nga au ii atahang do nokobuu o Boos Kadazan.
Oukot Boos Kadazan gunoon do papadahin Boos Onggilis, miaga:
ice,vaig nokokodou
snow,asam tohomok
sleet,asam tohomok pointindugu
Nokuo tu pungaanan 'snow' do asam. Nung moboos 'vaig tohomok' okodou naku dii haid ii vaig asam? Ii nopo otopot nga 'okodou' o lasam sabap ogumu hongot dii kaampai bosi. Oukot toomod!
Ko-ii-iakan kozo, koni?
oputan vagu...
KADAZAN in Kadazan
KADAZAN in Kadazan toi Kadazan id Kadazan. Komozon: sinuatan blog kokomoi Tinau' Kadazan id boos do Kadazan.
Dadi, nokuo tuh monuat blog id boos Kadazan? Isai dii mambasa do susuzan ngaavi id boos Kadazan? Tuh vookon moboos do baino, "Au nodii koiho o sukod vagu do moboos Kadazan, au kalati Kadazan," ka.
Nga nokuo tuh au monuat id boos Kadazan sabap kivaa do boos dii om kivaa vagu kosivatan poposuat susuzan Kadazan doid internet?
Otopot ogumu sukod vagu baino do au kalati om au koiho moboos Kadazan. Amaluan zioho do moboos Kadazan. Au kadavot. Nabati. Dadi, moboos nodii zioho do Malazu, boos ii okonko boos kozo do Tinau dioho.
Nga kada po. Tutumood po naamot. Okudi nodii dati kahansanan tuhun Kadazan doid sukod vagu dioho. Sundung do ingkaa, kakaal kivaa kahansanan kavavagu. I tanak ngavi tongoniini, tanak ngavi id sikul tosiibo o hansanon do tuhun Kadazan baino do popohombus kapanampasizan do Boos Kadazan.
Muugumu tangaanak toniini do koiho om kalati do Kadazan. Kotohuadan kumaa dii minogium lahan do manampasi Boos diti.
Kotohuadan doid mohoing do tanak ngavi diti tu kotoboi moboos id Kadazan ii Boos dioho sondii. Kotohuadan doid mongingia ngavi do Boos Kadazan-Dusun id sikul polinta om sikul minsoosondii.
Dadi toboi no moboos id Boos Kadazan. Om tanud no do blog id Boos Kadazan diti.
Kotohuadan doid diozu. Vanadan kou no ngaavi do Minamangun.
Dadi, nokuo tuh monuat blog id boos Kadazan? Isai dii mambasa do susuzan ngaavi id boos Kadazan? Tuh vookon moboos do baino, "Au nodii koiho o sukod vagu do moboos Kadazan, au kalati Kadazan," ka.
Nga nokuo tuh au monuat id boos Kadazan sabap kivaa do boos dii om kivaa vagu kosivatan poposuat susuzan Kadazan doid internet?
Otopot ogumu sukod vagu baino do au kalati om au koiho moboos Kadazan. Amaluan zioho do moboos Kadazan. Au kadavot. Nabati. Dadi, moboos nodii zioho do Malazu, boos ii okonko boos kozo do Tinau dioho.
Nga kada po. Tutumood po naamot. Okudi nodii dati kahansanan tuhun Kadazan doid sukod vagu dioho. Sundung do ingkaa, kakaal kivaa kahansanan kavavagu. I tanak ngavi tongoniini, tanak ngavi id sikul tosiibo o hansanon do tuhun Kadazan baino do popohombus kapanampasizan do Boos Kadazan.
Muugumu tangaanak toniini do koiho om kalati do Kadazan. Kotohuadan kumaa dii minogium lahan do manampasi Boos diti.
Kotohuadan doid mohoing do tanak ngavi diti tu kotoboi moboos id Kadazan ii Boos dioho sondii. Kotohuadan doid mongingia ngavi do Boos Kadazan-Dusun id sikul polinta om sikul minsoosondii.
Dadi toboi no moboos id Boos Kadazan. Om tanud no do blog id Boos Kadazan diti.
Kotohuadan doid diozu. Vanadan kou no ngaavi do Minamangun.
Subscribe to:
Comments (Atom)